Nuorisoseuraliike täyttää tänään huikeat 140 vuotta 2021. Juhlavuosi Kauhavan Nuorisoyhtiön perustamispäivänä 24.6. toteutettiin Suomen suurimmat kakkukahvit samanaikaisesti. Olimme mukana Pielaveden Sulkavan Nuorisoseuran ry:n Huvipirtin tilaisuudessa.
Sulkavan Koitto rakensi yhdessä juhlivan Nuorisoseuran kanssa Huvipirtin 1920-luvun alussa, missä on rakentamisesta alkaen järjestetty erilaisia huvitilaisuuksia ja urheilukilpailuja.
Sulkavan Koiton edustajat luovuttivat juhlivalle yhteistyökumppanilleen Sulkavan Koiton mitalin. Mitalin luovutti Sulkavan Koiton pitkäaikainen hallituksen jäsen Martti Keränen ja puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Nuorisoseuraliikkeen synty
Nuorisoseuraliike syntyi nuorten perustamana vuonna 1881. Nuorisoseurojen syntyvaiheet liittyvät kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun.
Nuorisoseuraliikkeen syntyvaiheet liittyvät 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun. Nuorisoseuraliikkeen perustajana pidetään ensimmäisen nuorisoseuran perustajaa, kauhavalaista Matti Sippolaa ja liikkeen aatteellisen oppi-isänä Santeri Alkiota.
Juhlassa kuultiin kotiseutuneuvos Lauri Winbergin tervehdys. Tällä kertaa puhelimen välityksellä. Lauri Winberg on vieraillut Huvipirtillä Nuorisoseuran juhlatilaisuuksissa aiemmin kaksikin kertaa, silloin juhlapuhujana. Lauri Winbergin tervehdys villiinnytti juhlayleisön ja kuultiin tilaisuuteen osallistuvien lähettävän välihuudoin terveiset: ”Terveisemme ainakin 200 osallistujalta”.
Kakkukahvien lisäksi juhlaohjelmaan kuului yhteislaulua Raimo Jokisalmen säestyksellä. Niin helähtivät ilmoille Mikko Alatalon laulukirjasta, Kultainen Nuoruus, Lapin jenkka, Väliaikainen, Pyynikki-Valssi, Kotkan ruusu, Uralin pihlajat sekä humppasikermä, Yö taas palmujen ylle saa, Katinka nuori ja viehkeä on, sekä Illoin luokse pienen kapakan. Erityisen heleänä erottui Heikki Keräsen ja hänen tyttärensä Minnan äänet, myös Eino Paavilaisen ääni.
Sulkavan Koiton puheenjohtaja Tenho Tikkanen onnitteli myös yhteistyökumppaniaan. Hän kertoi mm., että vuonna 1920 käynnistetystä Huvipirtin rakentamisesta. Salmettaressa 18.11.1920 julkaistu ilmoitus osoittaa myös sen miten valistuneella tavalla hankinnat tehtiin, avoimella tarjouskilpailun perusteella. Yhteistoiminta päättyi, kun Koitto hankki Rytkyltä oman ”Koiton talon”, jolloin Koitto luopui osuudestaan Huvipirttiin. Tikkanen toivoi paikalla olevan juhlayleisön apua historia-aineiston kokoamisessa Koiton historiikin kirjoittamista varten.
