”Koiton talo” – tietoa kerätään

Sulkavan Koitto oli monessa mukana (perustettiin 4.2.1912 – on vanhin Kiuruveden urheiluseura). Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli ”Piekääkän” isäntä Heikki Pietikäinen, myöhemmin kovin tunnetun ”kauppias Matti Pietikäisen isä. Seuran toiminta näyttää käynnistyneen Sulkavanjärven itärannanan suunnalta, mutta pian siihen liittyivät kaikki Sulkavanjärven ympäristön kylät, ensivaiheessa Salmenkylä ja Nousiala sitten Rytky, Haarankylä, Sopenkylä, Valkeiskylä ja Pienen Sulkavan kylä.

Seura hankki jo 1910-luvulla Halkosaaren omistukseensa, missä seudun nuoret olivat kokoontuneet ilmeisesti jo siitä lähtien, kun Sulkavan 1800-luvun lopulla vedenpinnan lasku synnytti saaren ja mahdollisti sen käytön. Vuonna 1910 käynnistynyt Isojaon täydennys lopulta vahvisti Halkosaaren Sulkavan Rnro 9:lle (3.2.1914) . Tämä Isojaon täydennysmenettely näyttää käynnistäneen omistusjärjestelyt ja saaren kauppa tehtiin. Niinpä 25.6.1917 Sulkavan Koitto julkaisi Salmettaressa 3.7.1917 ankaran kiellon saaren luvattomasta käytöstä:

Salmetar 3.7.1917

Pian tämän jälkeen Sulkavan Koitto yhdessä Nousialankylän kylään perustetun nuorisoseuran kanssa rakensi nykyisen Huvipirtin, mikä avattiin 1922. Vuonna 1920 Salmettaressa julkaistiin seurantalon rakentaminen. Asiaa on käsitelty Nuorisoseuran 80-vuotishistoriikissä, minkä on kirjoittanut Raimo Jokisalmi 11.8.1996.

Salmetar 18.11.1920. Näin Huvipirtin rakentaminen käynnistyi.
Huvipirtti; kaapattu kuva Google

Sulkavan Koitto järjesti huvitilaisuuksia laajalla alueella ympäri Kiuruveden ja Pielaveden pitäjien. Seuran laajasta toiminnasta saa kuvan tutustumalla seuran nettisivuille tallennettuihin toimintakertomuksiin ja tilinpitoon.

Koiton talon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Koitto oli hankkinut omistukseensa Rytkyn kylällä työväentalon rakennuksen. Sille päätettiin v. 1936 hankkia tontti ja työväentalo siirrettiin omalle maalle. Koiton talosta ei ole valokuvia, mikä meitä askarruttaa. Löytyisikö keneltäkään Koiton talosta lisätietoa.

Onko tämä kuva ”Koiton talosta.”

Muistio Koiton talosta.

Toimintakertomus 1936: Uusia suunnitelmia. Seuralle ostettiin syyskesällä talon tontti tall. Matti Tikkaselta ja entinen talo joka on vuokramaalla annettiin siirrettäväksi ja annettiin rakennettavaksi Roob Kärkkäiselle ja nyt onkin jo taloa paraikaa rakennettu. Koiton tontti ostettu Tenhulan Matti Tikkaselta 22.11.1936. Koitto möi talon v. 1941 Rytkyn osuuskassalle 0(lainhuuto 12.12.1941). Osuuskassa möi talon Kiuruveden Jänteelle ??? (lainhuuto vasta 12.12.2002). Kiuruveden Jänne myi talon 17.4.2002 Jalmari ja Kaija Hyvöselle (lainhuuto 12.12.2002 samalla kun todettiin, että talon ja tontin omisti Kiuruveden Jänne). Nykyinen omistaja on Jalmari ja Kaija Hyvösen poika Pertti Hyvänen (kauppa 7.9.2017, lainhuuto 12.10.2017). Koiton talon muistioon voi tutustua TÄÄLTÄ:

Teuvo Laukkanen seuran tunnetuin urheilija.

Sulkavan Koiton menestynein urheilija oli Teuvo Laukkanen. Seuran kilpailuissa kävi monia olympiamitalisteja, mutta Teuvo Laukkasen asuessa nuoruudessaa sekä Haarankylällä Haaran talossa että Pitkälläjärvellä hän osallistui Sulkavan Koiton kisoihin.

Rajakersantti T. Laukkanen Rukajärvellä, joka Kalevanpäivänä suoriutui ylivoimaisena voittajana 18 km:llä Vienan korvessa. Tämä pielaveteläinen rajajääkärihiihtäjä tunnetaan Salpausselältä ja Puijolta, havoittui viime talvisodassa. Teuvo Laukkanen voitti Jatkosodan aikana kaikki Rukajärven suunnan ja SM-mestaruudet. SA-kuva.

Tämä paljastuu vuoden 1945 toimintakertomuksen otteesta, jossa silloinen puheenjohtaja, Koivurannan isäntä Tauno Väätäinen ja seuran sihteerinä toiminut Väätäälän isäntä Antti Väätäinen pohtivat Sulkavan Koiton tilaa heti sotien jälkeen:

Sota pysäytti seuran toiminnan täysin ja kuten edellä esitetystä ilmenee Koitto luopui v. 1936-1938 rakennetusta Koiton talosta heti välirauhan aikaan v. 1941. Minna Kettusen kirja kertoo talon omistajan vaihdoksesta ja siitä, että sotien aikana ei voinut Koiton talossa pitää tanssitilaisuuksia. Sota katkaisi Sulkavan Koiton iltamatilaisuuksista muodostuvan tulorahoituksen. Lisäksi nuoret miehet olivat rintamallal.: Minna Kettusen kirjaan em. osalta voi tutusta TÄÄLTÄ:

Kiitänmme kaikesta jo tähän saakka saamistamme tiedoista ja janoamme tietoja arkistojen kätköistä.

K I I T O S !